Kattava selostus pohjavesialueiden, tulvavaara-alueiden ja maa-ainesten ottopaikkojen tietoaineistoista — mistä tiedot haetaan, mitä ne sisältävät ja miten ne esitetään kiinteistöarviointiraportissa.
Pohjavesialueet ovat maa- ja kallioperän muodostumia, joissa merkittävä osa sadannasta suodattuu pohjavedeksi. Kiinteistöarvioinissa pohjavesialuetieto on keskeinen, koska sijainti pohjavesialueella tai erityisesti sen muodostumisalueella voi rajoittaa maankäyttöä, rakentamista, maa-ainesten ottoa ja muita ympäristöä kuormittavia toimintoja.
Pohjavesialueet on luokiteltu Suomessa vedenhankintamerkityksen ja suojelutarpeen
perusteella. Luokittelu uudistettiin vesilain muutoksen yhteydessä 2015–2020.
Sovellus tunnistaa luokan kentistä subtype ja alueluokka.
Pohjavesialueiden luokittelu ja suojelu perustuu vesilakiin (587/2011) ja ympäristönsuojelulakiin (527/2014). Pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön maankäytössä, rakentamisessa ja ympäristölupaharkinnassa tulee huomioida pohjaveden suojelu.
Tulvavaara-alueet kuvaavat alueita, joille tulva voi ulottua eri toistuvuuksilla. Suomessa merkittävimmät tulvariskit liittyvät vesistötulviin (jokien ja järvien vedenpinnan nousu) sekä rannikkoalueilla meritulviin. Tiedot ovat keskeisiä kiinteistöarvioinnissa erityisesti vesirajaan tai tulvatasanteelle sijoittuvien kohteiden osalta.
Sovellus hakee viisi erillistä tulvavaaravyöhykettä samalla WFS-kutsulla:
Pelkkä tieto "kiinteistö tulvavyöhykkeellä" on usein liian karkea arvio. Sovellus yhdistää tulvavaarakartan kahteen lisätietoon:
Sovellus tunnistaa kolme tilaa, jotka se raportoi eri tavoin:
| Tila | Ehto | Värikoodi | Johtopäätös raportissa |
|---|---|---|---|
| A — Rakennus vaarassa | Palsta tulvavyöhykkeellä JA rakennus vesikorkeuden alapuolella | Oranssi varoitus | ⚠️ Kiinteistö sijaitsee tulvavaaraalueella |
| B — Maa vaarassa, rakennus turvassa | Palsta tulvavyöhykkeellä, mutta rakennukset selvästi vesikorkeuden yläpuolella | Keltainen huomio | ⚠️ Palsta tulvavyöhykkeellä, rakennukset turvassa — ei välitöntä riskiä |
| C — Ei tulvariskiä | Palsta ei leikkaa mitään tulvavyöhykettä | Vihreä OK | ✅ Kiinteistöllä ei ole havaittu tulvavaaraa |
Tulvariskien hallinnasta annettu laki (620/2010) velvoittaa kartoittamaan merkittävät tulvariskit. Suunnittelutulvana käytetään yleisesti 1/100a toistuvuutta (MRL 117 §). Tulvakorkeudet ilmoitetaan N2000-korkeusjärjestelmässä.
Maa-ainesten ottoalueet ovat kiinteistöarvioinissa merkityksellisiä useasta syystä: aktiiviset ottoalueet voivat vaikuttaa alueen maisemakuvaan, ympäröiviin kiinteistöarvoihin ja mahdolliseen pohjavesiriskiin. Päättyneet luvat voivat indikoida muokkautuneesta maaperästä tai jälkihoitotarpeesta.
Sovellus hakee tiedot kolmesta erillisestä WFS-tasosta samalla bbox-hakupyynnöllä:
Jokaisesta lupapisteestä raportissa esitetään seuraavat tiedot:
| Kenttä | Sisältö | Huomio |
|---|---|---|
| Ainestyyppi | Kalliokivi, sorahiekka tai muu | Poimitaan layer-nimestä |
| Luvan status | Voimassa / Päättynyt | Vuosilukuperusteinen arvio |
| Kohteen nimi | Lupapaikan virallinen nimi | Jos puuttuu, näytetään "–" |
| Kiinteistötunnus | Luvan kohteena oleva kiinteistö | Voi poiketa haetusta kiinteistöstä |
| Luokka | Lupaluokka (numero) | SYKE:n sisäinen luokittelu |
| Riskiluokka | Pohjavesiriski 1–3 tai –999 | –999 = tieto puuttuu rekisteristä |
Lupahaku perustuu koordinaattipohjaiseen bounding box -rajaukseen, ei kiinteistötunnukseen. Tuloksissa voivat esiintyä myös naapurikiinteistöjen luvat sekä lohkottujen tai muutoin muuttuneiden kiinteistöjen aiemmat luvat. Tämä mainitaan aina raportin loppuviitteessä.
Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981). Luvanvaraisuus koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottoa. Ottaminen pohjavesialueella edellyttää erityistä harkintaa ja usein ympäristölupaa.
Tulvaraportin tärkein lisäarvo on se, että pelkän "kiinteistö on tulvavyöhykkeellä" -tiedon sijaan sovellus vertaa rakennusten todellista maanpintakorkeutta tulvaveden vedenpinnan korkeuteen. Tätä varten tarvitaan tarkka korkeusmittaus jokaiselle rakennukselle.
Avoimella maalla korkeusmalli on erittäin luotettava (±0.3 m). Kun rakennukset sijaitsevat yli 1 m tulvakorkeuden yläpuolella, arvio on selkeä ja luotettava. Alle 0.5 m marginaaleilla suositellaan maastomittausta.
MML:n korkeusmalli on maanpintamalli (DTM), josta rakennukset ja kasvillisuus on suodatettu. Alkuperäinen toteutus laski mediaanin 20×20 m ruudulta — mutta rinnemaastossa tai joen rantapenkereellä ruutu voi sisältää sekä alemman rantamaan että ylemmän penkereen pikseleitä. Mediaani yliarvioi tällöin rakennuksen välittömän alustan korkeuden ja rakennus näyttää turvallisemmalta kuin on.
Tästä syystä laskenta on päivitetty käyttämään 10. persentiiliä: se edustaa ruudun alimman 10 %:n pikseleitä ja antaa konservatiivisemman, tulvariski-arvioinnissa oikeamman tuloksen. Raportissa mainitaan aina mittausepävarmuus (±0.3–0.5 m) ja suositus maastotarkistuksesta alle 0.5 m marginaaleilla.
Korkeusmalli mittaa maanpinnan korkeuden, ei rakennuksen lattiakorkeutta. Jos rakennus on rakennettu korotukselle tai sokkelin päällä, todellinen lattiakorkeus voi olla 0.3–0.8 m maanpintaa ylempänä — mikä parantaa tulvasuojaa entisestään. Kellaritilat tai maanalainen kerros sen sijaan voivat olla tulvariskissä vaikka maanpintakorkeus olisi riittävä.
Jokainen raportti rakentuu samalla periaatteella: ensin tiivistelmä, sitten kiinteistökohtainen erittely, lopuksi lähdeviite. Raportit voi kopioida suoraan arviointikirjaan.
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Montako kiinteistöä tarkasteltiin, montako sijaitsee pohjavesialueella, montako muodostumisalueella |
| Kiinteistökohtainen analyysi | Löydetyt pohjavesialueet nimellä, tunnuksella ja luokalla. Muodostumisalueet korostetaan erikseen. |
| Johtopäätös | Kolmitasoinen teksti: ei alueella / alueella / muodostumisalueella — kussakin eri painotukset maankäytölle |
| Lähdeviite | "Tiedot perustuvat SYKEn pohjavesialueaineistoon." |
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Kiinteistöjen lukumäärä, tulvavaarassa olevien määrä, rakennusten korkeusvaihtelu (min–max mpy), w100-vedenkorkeus alueella |
| Vyöhykkeet | Mitkä tulvavyöhykkeet leikkaavat palstaa (1/20a, 1/100a, 1/250a, meritulva, merkittävä alue) |
| Rakennuskohtainen taulukko | Jokainen rakennus: tunnus, korkeus (m mpy), vertailu vedenkorkeuteen (m yläpuolella / alapuolella) |
| Analyysiteksti | Kolmitilainen johtopäätös: A (vaara), B (maa vaarassa, rakennus turvassa), C (ei vaaraa) |
| Lähdeviite | "Tiedot perustuvat SYKEn tulvavaarakartoitukseen (INSPIRE NZ). Vedenkorkeudet N2000-järjestelmässä." |
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Yhteensä löydetyt luvat, voimassa olevien ja päättyneiden lukumäärä per kiinteistö |
| Lupakohtainen erittely | Kohteen nimi, ainestyyppi, lupaluokka, riskiluokka, kiinteistötunnus |
| Lähdeviite + rajoite | Maininta sijaintiperusteisesta hausta ja mahdollisista puutteista vanhemmissa luvissa |
ESG-raportti kokoaa kaikki kolme ympäristöanalyysiä yhdeksi tekstitiedostoksi (.txt). Se generoi automaattisesti puuttuvat osaraportit ennen kokoamista. Raportti sisältää päivämäärän, tarkasteltujen kiinteistöjen tunnukset, sekä tulva-, pohjavesi- ja maa-ainestiedot omissa osioissaan. Tiedosto soveltuu suoraan arviointiasiakirjan liitteeksi tai kopiointiin arviointikirjan tekstiin.
Tämän sovelluksen tuottamat ympäristöanalyysit perustuvat julkisiin paikkatietoaineistoihin ja ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. Ne eivät korvaa viranomaispäätöksiä, asiantuntijalausuntoja tai maastotutkimuksia.
| Rajoitus | Selitys | Suositeltu toimenpide |
|---|---|---|
| Korkeustieto = maanpinta | Korkeusmalli ei mittaa lattiakorkeutta. Kellari tai korotettu perustus voi muuttaa todellista riskiä. | Tarkista rakennuksen perustustapa kiinteistörekisteristä |
| Enintään 30 rakennusta | Korkeustietoa haetaan vain jos rakennuksia on ≤ 30. Suuremmilla kiinteistöillä korkeusvertailu puuttuu. | Käytä maastomittauksia tai LiDAR-pistepilviaineistoa |
| Maa-aineshaku koordinaattiperusteinen | Bbox-haku voi palauttaa naapurikiinteistöjen lupia. Kiinteistötunnus ei ole hakuperuste. | Tarkista lupatiedot SYKE:n rekisteristä kiinteistötunnuksella |
| Maa-ainesrekisterin kattavuus | ~95 % voimassa olevista, ~60 % päättyneistä luvista. Vanhat luvat voivat puuttua. | Tarkista kunnan ympäristöviranomaiselta epäselvissä tapauksissa |
| Pohjavesiaineiston ajantasaisuus | Luokittelu päivittyy ELY-keskuksissa. Joillain alueilla luokitus voi olla kesken. | Tarkista alueen ELY-keskukselta tai OIVA-ympäristötietojärjestelmästä |
| Ilmastonmuutos ei sisälly | Tulvakorkeudet on laskettu nykyisen hydrologisen tilaston perusteella. Tulevaisuuden sademäärät voivat muuttaa riskejä. | Huomioi IPCC:n arviot ja alueelliset tulvaennusteet pitkän aikavälin arvioinnissa |
Suomen ympäristökeskus (SYKE) — Pohjavesialueet, tulvavaarakartoitus, maa-ainesluparekisteri
Maanmittauslaitos (MML) — Korkeusmalli 2m, kiinteistötiedot, karttakuvat
Ruokavirasto — LPIS-peltoaineisto (peltolohkoanalyysi)
INSPIRE-direktiivi — EU:n paikkatietoinfrastruktuuridirektiivi, jonka nojalla SYKE julkaisee tulva- ja pohjavesiaineistot