Kattava selostus pohjavesialueiden, tulvavaara-alueiden ja maa-ainesten ottopaikkojen tietoaineistoista — mistä tiedot haetaan, mitä ne sisältävät ja miten ne esitetään. Kuvaus on laadittu avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteella, jotta käyttäjä voi itse tarkistaa tietojen alkuperän.
Pohjavesialueet ovat maa- ja kallioperän muodostumia, joissa merkittävä osa sadannasta suodattuu pohjavedeksi. Kiinteistöarvioinissa pohjavesialuetieto on keskeinen, koska sijainti pohjavesialueella tai erityisesti sen muodostumisalueella voi rajoittaa maankäyttöä, rakentamista, maa-ainesten ottoa ja muita ympäristöä kuormittavia toimintoja.
Pohjavesialueet on luokiteltu Suomessa vedenhankintamerkityksen ja suojelutarpeen
perusteella. Luokittelu uudistettiin vesilain muutoksen yhteydessä 2015–2020.
Sovellus tunnistaa luokan kentistä subtype ja alueluokka.
Pohjavesialueiden luokittelu ja suojelu perustuu vesilakiin (587/2011) ja ympäristönsuojelulakiin (527/2014). Pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön maankäytössä, rakentamisessa ja ympäristölupaharkinnassa tulee huomioida pohjaveden suojelu.
Tulvavaara-alueet kuvaavat alueita, joille tulva voi ulottua eri toistuvuuksilla. Suomessa merkittävimmät tulvariskit liittyvät vesistötulviin (jokien ja järvien vedenpinnan nousu) sekä rannikkoalueilla meritulviin. Tiedot ovat keskeisiä kiinteistöarvioinnissa erityisesti vesirajaan tai tulvatasanteelle sijoittuvien kohteiden osalta.
Sovellus näyttää viisi tulvavaaravyöhykettä esiladattuina WebP-karttatiileinä — ei reaaliaikaisia WFS-hakuja:
Pelkkä tieto "kiinteistö on tulvavyöhykkeellä" on usein liian karkea arvio. Raportti laskee jokaiselle kiinteistön rakennukselle, kuinka suuri osa sen pohja-alasta osuu eri tulvaskenaarioiden ja syvyysluokkien alueelle — sekä mikä on rakennuksen maankorkeus MML:n korkeusmallista.
Backend hakee kiinteistön palstapolygonin rajoihin sidotusta SQLite-tietokannasta
(R-tree-indeksi) SYKEn tulvavyöhykepolygonit ja laskee geometrisen leikkauksen
(Shapely intersection) rakennuksen geometrian ja jokaisen
tulvavyöhykepolygonin välillä.
RYHTI-rekisteri tallentaa rakennukselle vain sijaintipisteen ja kokonaispinta-alan neliömetreinä — ei todellista pohjamuotoa. Tarkka geometria haetaan MML Maastotietokannasta (MTK) niille rakennuksille, jotka alustavan analyysin perusteella sijaitsevat tulvavyöhykkeellä:
/collections/rakennus/items).
Hakuboxiksi asetetaan ~60 m RYHTI-sijaintipisteen ympärille.
Sopiva polygoni tunnistetaan contains()-tarkistuksella;
jos sitä ei löydy, käytetään lähintä alle 20 m etäisyydellä olevaa.
Tulvaleikkaus lasketaan uudelleen MTK-polygonilla.
Rakennuksille, joille MTK-polygoni ei löydy, käytetään neliöpuskuria. Raportissa jokainen rakennus saa geometriatunnisteen:
total_area on kaikkien kerrosten yhteenlaskettu
bruttopinta-ala — monitasorakennuksella neliöpuskuri yliarvioi
todellisen pohja-alan.
Jokainen tulvavyöhykepolygoni kantaa syvsuojluokka-attribuutin,
joka kertoo mallinnetun tulvasyvyyden:
| Syvyysluokka | Mallinnettu syvyys | Merkitys |
|---|---|---|
| 0 – 0,5 m | 0–50 cm | Kellari tai maankerros kastuu |
| 0,5 – 1 m | 50–100 cm | Alimman kerroksen lattia uhattuna |
| 1 – 2 m | 100–200 cm | Laajat rakennevauriot mahdollisia |
| 2 – 3 m | 200–300 cm | Asuintilojen menetys mahdollinen |
| yli 3 m | >300 cm | Koko rakennus tulvan alla |
Raportti näyttää jokaiselle rakennukselle kunkin tulvaskenaarion (1/20a, 1/100a, 1/250a, meritulva 1/100a) prosenttiosuuden tulvavaara-alueella ja mallinnetun syvyysluokan sekä geometriatunnisteen (MTK-polygoni tai neliöapproksimaatio). Luokittelua ei tehdä — faktat esitetään sellaisenaan ja arvioija tekee oman johtopäätöksensä riskin merkittävyydestä.
RYHTI-rekisterin total_area-kenttä on kaikkien kerrosten
yhteenlaskettu bruttopinta-ala, ei pohja-ala. Siksi esimerkiksi
kaksitasoisella rakennuksella (RYHTI 220 m²) todellinen pohja-ala
voi olla ~120 m² — ja MTK-polygoni antaa tässä olennaisesti tarkemman
tuloksen kuin neliöapproksimaatio.
Tulvariskien hallinnasta annettu laki (620/2010) velvoittaa kartoittamaan merkittävät tulvariskit. Suunnittelutulvana käytetään yleisesti 1/100a toistuvuutta (MRL 117 §). Tulvakorkeudet ilmoitetaan N2000-korkeusjärjestelmässä.
Maa-ainesten ottoalueet ovat kiinteistöarvioinissa merkityksellisiä useasta syystä: aktiiviset ottoalueet voivat vaikuttaa alueen maisemakuvaan, ympäröiviin kiinteistöarvoihin ja mahdolliseen pohjavesiriskiin. Päättyneet luvat voivat indikoida muokkautuneesta maaperästä tai jälkihoitotarpeesta.
Sovellus hakee tiedot kolmesta erillisestä WFS-tasosta samalla bbox-hakupyynnöllä:
Jokaisesta lupapisteestä raportissa esitetään seuraavat tiedot:
| Kenttä | Sisältö | Huomio |
|---|---|---|
| Ainestyyppi | Kalliokivi, sorahiekka tai muu | Poimitaan layer-nimestä |
| Luvan status | Voimassa / Päättynyt | Vuosilukuperusteinen arvio |
| Kohteen nimi | Lupapaikan virallinen nimi | Jos puuttuu, näytetään "–" |
| Kiinteistötunnus | Luvan kohteena oleva kiinteistö | Voi poiketa haetusta kiinteistöstä |
| Luokka | Lupaluokka (numero) | SYKE:n sisäinen luokittelu |
| Riskiluokka | Pohjavesiriski 1–3 tai –999 | –999 = tieto puuttuu rekisteristä |
Lupahaku perustuu koordinaattipohjaiseen bounding box -rajaukseen, ei kiinteistötunnukseen. Tuloksissa voivat esiintyä myös naapurikiinteistöjen luvat sekä lohkottujen tai muutoin muuttuneiden kiinteistöjen aiemmat luvat. Tämä mainitaan aina raportin loppuviitteessä.
Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981). Luvanvaraisuus koskee kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottoa. Ottaminen pohjavesialueella edellyttää erityistä harkintaa ja usein ympäristölupaa.
Peltolohkoanalyysi laskee kiinteistökohtaisen peltoalan hehtaareina yhdistämällä haettujen palstojen geometriat Ruokaviraston LPIS-rekisterin lohkoihin. Tulos on suoraan käytettävissä kiinteistöarvioinnin maatalous- ja maankäyttöanalyysissä.
inspire:LC.LandCoverSurfaces.LPIS.2024.
Sovelluksessa oletuksena vuosi 2024. Aineisto päivitetään vuosittain hakukauden jälkeen.
turf.intersect). Vain palstan sisälle jäävä osa lasketaan — naapurikiinteistöjen peltolohkot eivät vaikuta tulokseen.
turf.area()-funktiolla ja muunnetaan hehtaareiksi (m² ÷ 10 000).
| Tieto | Selite |
|---|---|
| Kiinteistötunnus | Kiinteistö, jolle peltoala on laskettu |
| Peltoala (ha) | Palstan sisälle jäävä LPIS-peltopinta-ala hehtaareina |
| Karttavisualisointi | Keltainen täyttö peltolohkoilla, hover-tooltip ha-arvolla |
LPIS-rekisteri on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) perustana oleva lohkorekisteri, jonka avulla tukikelpoinen peltoala määritellään virallisesti. Rekisteri on kattava ja päivitetään vuosittain tukihaun yhteydessä. Kiinteistöarvioinissa LPIS on luotettavin lähde tukikelpoisen peltoalan selvittämiseen.
LPIS-lohkot haetaan palstan rajoituslaatikon (bbox) perusteella, ei kiinteistötunnuksella. Geometrinen leikkaus karsii naapurikiinteistöjen lohkot — vain palstan rajaan mahtuva ala lasketaan mukaan. Hyvin kapeilla tai epäsäännöllisen muotoisilla palstoilla bbox voi kattaa laajan alueen, jolloin hakuaika kasvaa.
Tulvavaararaportti näyttää jokaiselle rakennukselle maanpintakorkeuden MML:n korkeusmalli 2m -aineistosta (KM2). Tämä tieto esiintyy rakennuskortissa merkinnällä Maankorkeus (KM2) X.XX m N2000 — se kertoo sijaintipisteen maanpinnan korkeuden, ei rakennuksen lattiakorkeutta. Ensisijainen riskinmittari on tulvavyöhykkeen geometrinen leikkaus (ks. tulvavaararaportti-osio yllä).
Avoimella maalla korkeusmalli on erittäin luotettava (±0.3 m). Kun rakennukset sijaitsevat yli 1 m tulvakorkeuden yläpuolella, arvio on selkeä ja luotettava. Alle 0.5 m marginaaleilla suositellaan maastomittausta.
MML:n korkeusmalli on maanpintamalli (DTM), josta rakennukset ja kasvillisuus on suodatettu. Alkuperäinen toteutus laski mediaanin 20×20 m ruudulta — mutta rinnemaastossa tai joen rantapenkereellä ruutu voi sisältää sekä alemman rantamaan että ylemmän penkereen pikseleitä. Mediaani yliarvioi tällöin rakennuksen välittömän alustan korkeuden ja rakennus näyttää turvallisemmalta kuin on.
Tästä syystä laskenta on päivitetty käyttämään 10. persentiiliä: se edustaa ruudun alimman 10 %:n pikseleitä ja antaa konservatiivisemman, tulvariski-arvioinnissa oikeamman tuloksen. Raportissa mainitaan aina mittausepävarmuus (±0.3–0.5 m) ja suositus maastotarkistuksesta alle 0.5 m marginaaleilla.
Korkeusmalli mittaa maanpinnan korkeuden, ei rakennuksen lattiakorkeutta. Jos rakennus on rakennettu korotukselle tai sokkelin päällä, todellinen lattiakorkeus voi olla 0.3–0.8 m maanpintaa ylempänä — mikä parantaa tulvasuojaa entisestään. Kellaritilat tai maanalainen kerros sen sijaan voivat olla tulvariskissä vaikka maanpintakorkeus olisi riittävä.
Jokainen raportti rakentuu samalla periaatteella: ensin tiivistelmä, sitten kiinteistökohtainen erittely, lopuksi lähdeviite. Raportit voi kopioida suoraan arviointikirjaan.
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Montako kiinteistöä tarkasteltiin, montako sijaitsee pohjavesialueella, montako muodostumisalueella |
| Kiinteistökohtainen analyysi | Löydetyt pohjavesialueet nimellä, tunnuksella ja luokalla. Muodostumisalueet korostetaan erikseen. |
| Johtopäätös | Kolmitasoinen teksti: ei alueella / alueella / muodostumisalueella — kussakin eri painotukset maankäytölle |
| Lähdeviite | "Tiedot perustuvat SYKEn pohjavesialueaineistoon." |
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Rakennusten lukumäärä sekä yhteenlaskettu kerrosala (kem²) ja kokonaisala (m²) |
| Kiinteistökohtainen luettelo | Taulukko: rakennustunnus, rakennustyyppi, rakennusvuosi, kerrosala ja kokonaisala. Rakennukset vanhimmasta uusimpaan, lopussa kiinteistön summat. |
| Lähdeviite | SYKE, RYHTI-rakennustiedot. Puretut rakennukset eivät ole mukana; rakennus kohdistetaan kiinteistölle sijaintipisteen perusteella. |
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Kiinteistöjen lukumäärä, tulvavaarassa olevien määrä, rakennusten korkeusvaihtelu (min–max mpy), w100-vedenkorkeus alueella |
| Vyöhykkeet | Mitkä tulvavyöhykkeet leikkaavat palstaa (1/20a, 1/100a, 1/250a, meritulva, merkittävä alue) |
| Rakennuskohtainen taulukko | Kaikki kiinteistön rakennukset: tunnus, korkeus (m mpy), vertailu vedenkorkeuteen (m yläpuolella / alapuolella). Ei ylärajaa rakennusmäärälle. |
| Analyysiteksti | Kolmitilainen johtopäätös: A (vaara), B (maa vaarassa, rakennus turvassa), C (ei vaaraa) |
| Lähdeviite | "Tiedot perustuvat SYKEn tulvavaarakartoitukseen (INSPIRE NZ). Vedenkorkeudet N2000-järjestelmässä." |
| Osio | Sisältö |
|---|---|
| Tiivistelmä | Yhteensä löydetyt luvat, voimassa olevien ja päättyneiden lukumäärä per kiinteistö |
| Lupakohtainen erittely | Kohteen nimi, ainestyyppi, lupaluokka, riskiluokka, kiinteistötunnus |
| Lähdeviite + rajoite | Maininta sijaintiperusteisesta hausta ja mahdollisista puutteista vanhemmissa luvissa |
ESG-raportti kokoaa kaikki kolme ympäristöanalyysiä yhdeksi tekstitiedostoksi (.txt). Se generoi automaattisesti puuttuvat osaraportit ennen kokoamista. Raportti sisältää päivämäärän, tarkasteltujen kiinteistöjen tunnukset, sekä tulva-, pohjavesi- ja maa-ainestiedot omissa osioissaan. Tiedosto soveltuu suoraan arviointiasiakirjan liitteeksi tai kopiointiin arviointikirjan tekstiin.
Tämän sovelluksen tuottamat ympäristöanalyysit perustuvat julkisiin paikkatietoaineistoihin ja ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. Ne eivät korvaa viranomaispäätöksiä, asiantuntijalausuntoja tai maastotutkimuksia.
| Rajoitus | Selitys | Suositeltu toimenpide |
|---|---|---|
| Korkeustieto = maanpinta | Korkeusmalli ei mittaa lattiakorkeutta. Kellari tai korotettu perustus voi muuttaa todellista riskiä. | Tarkista rakennuksen perustustapa kiinteistörekisteristä |
| Suuri rakennusmäärä = pidempi odotus | Korkeudet haetaan rinnakkain (10 säiettä). Yli 15 rakennuksella sovellus näyttää arvioitu odotusaika; yli 500 rakennuksella haku voi kestää useita minuutteja. | Odota haun valmistumista — älä sulje sivua kesken haun |
| Maa-aineshaku koordinaattiperusteinen | Bbox-haku voi palauttaa naapurikiinteistöjen lupia. Kiinteistötunnus ei ole hakuperuste. | Tarkista lupatiedot SYKE:n rekisteristä kiinteistötunnuksella |
| Maa-ainesrekisterin kattavuus | ~95 % voimassa olevista, ~60 % päättyneistä luvista. Vanhat luvat voivat puuttua. | Tarkista kunnan ympäristöviranomaiselta epäselvissä tapauksissa |
| Pohjavesiaineiston ajantasaisuus | Luokittelu päivittyy ELY-keskuksissa. Joillain alueilla luokitus voi olla kesken. | Tarkista alueen ELY-keskukselta tai OIVA-ympäristötietojärjestelmästä |
| Peltolohkohaku bbox-perusteinen | LPIS-lohkot haetaan palstan rajoituslaatikolla. Geometrinen leikkaus karsii naapurilohkot, mutta hakuaika kasvaa epäsäännöllisillä palstoilla. | Tarkista tarvittaessa Ruokaviraston sähköisestä tukipalvelusta (Vipu) |
| Ilmastonmuutos ei sisälly | Tulvakorkeudet on laskettu nykyisen hydrologisen tilaston perusteella. Tulevaisuuden sademäärät voivat muuttaa riskejä. | Huomioi IPCC:n arviot ja alueelliset tulvaennusteet pitkän aikavälin arvioinnissa |
Suomen ympäristökeskus (SYKE) — Pohjavesialueet, tulvavaarakartoitus, maa-ainesluparekisteri
Maanmittauslaitos (MML) — Korkeusmalli 2m, kiinteistötiedot, karttakuvat
Ruokavirasto — LPIS-peltoaineisto (peltolohkoanalyysi)
INSPIRE-direktiivi — EU:n paikkatietoinfrastruktuuridirektiivi, jonka nojalla SYKE julkaisee tulva- ja pohjavesiaineistot